Tarve avustaviin tehtäviin vanhus- ja vammaispalveluissa kasvaa sekä ikääntymisen että laitoshoidon purun myötä. Kansallisten linjausten mukaan vanhenemme kodeissamme tai kodinomaisissa olosuhteissa, palvelu- tai hoivakodeissa. Samat linjaukset koskevat myös mm. vammaispalveluja ja kehitysvammahuoltoa.

Itsenäistä suoriutumista tukeva apu on arjen apua mm. aterioinneissa, hygieniassa ja erilaisessa asioinnissa. Avustaviin tehtäviin eivät esimerkiksi kuulu millään tavoin lääkehuollon tehtävät. Kun avustavaa henkilöstöä ei palveluyksiköissä ole, lähihoitajien ja sairaanhoitajien työpano kohdistuu heidän osaamisensa kannalta epätarkoituksenmukaisesti.

Ongelman ratkaisua on pitkään pohdittu niin sosiaali- ja terveysministeriössä kuin opetus- ja kulttuuriministeriössä. Nopean ratkaisun tarve nousi esiin myös TEM:n HYVÄ-hankkeen strategialinjausten valmistelussa: prosessiin aktiivisesti osallistuneet työnantaja- ja toimialajärjestöt, kuntien ja yritysten edustajat toivoivat käytännönläheistä etenemistä asiassa. Niinpä syksyllä 2009 sovittiin em. ministeriöiden ministerien kesken, että koulutus käynnistetään lähihoitajatutkinnon joustavaan suorittamiseen eli tutkinnon osiin perustuen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt 40 opintoviikkoa kestävän koulutuksen tutkinnon osat ja sen mukaan myös ELY-keskukset kilpailuttavat koulutuksen. Koulutus on tarkoitettu niin nuorille kuin aikuisopiskelijoille, esimerkiksi alan vaihtajille ja maahanmuuttajille. Joustava väylä ei sulje pois mahdollisuutta jatkaa koko lähihoitajatutkinnon suorittamista, mikäli opiskelijalla on siihen halua ja edellytyksiä.

TEM:n näkökulmasta kysymys on myös työvoimapolitiikasta: työllistäjänä sosiaali- ja terveysala on ohittanut jo teollisuudenkin, mutta ikääntymisen seurauksena työvoiman tarve kasvaa erittäin nopeasti. Tuottavuuden parantaminen, terveyden edistämiseen perustuva palvelutarpeiden myöhentyminen ja alan vetovoiman vahvistaminen ovat HYVÄ-strategian mukaan keskeisiä keinoja työvoimapulan ratkaisemisessa. Tehtävärakenteiden ja henkilöstömitoitusten kehittäminen ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

Yhteistyöverkosto ja pilotin seuranta

Pilotin seurannasta ja arvioinnista vastaa pilotin toteutusosapuolia edustava yhteistyöryhmä. Yhteistyöverkostoon kootaan myös kouluttajien edustajia. Arvioinnin kohteena ovat mm. koulutettavien työllistyminen, heidän työmarkkina-asemansa kehittäminen, vaikutukset palvelujen laatuun ja palveluyksiköiden toiminnan parantumiseen sekä palvelukonseptien kehittymiseen.

Pilotti jatkuu vuoteen 2013 saakka. Koordinoinnista vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Pirjo Sarvimäki STM 160 73136 tai etunimi.sukunimi(at)stm.fi

Teksti: Kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho TEM, Hyvinvointihanke HYVÄ 010 606 4907

(Lähde: http://www.tem.fi/index.phtml?94319_m=103092&s=3144)